Tampere, Lahti ja Jyväskylä – SOF verkostoitumismatkalla

Concordian projektipäällikkö Pia Holkkola-Löf (Sustainable Ostrobothnia as a Forerunner) teki lokakuun lopussa yhdessä VASEKin ja suupohjan rannikkoseudun hankekollegojen kanssa verkostoitumismatkan Tampereelle, Lahteen ja Jyväskylään. Tarkoituksena oli tutustua muiden alueiden vihreän siirtymän toteutukseen ja yhteistyömalleihin.

Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä

Ensimmäinen pysäkki oli Business Tampere, missä tutustuimme siihen, miten Tampereella työskennellään kiertotalouden parissa ja millaisia suuria infrahankkeita heillä on suunnitteilla. Tapasimme Pirkko Eteläahon ja Mika Kolarin, jotka molemmat työskentelevät Business Tampereella yritysneuvojina. Tampereella on laaja poikkitieteellinen cleantech- ja kiertotalousekosysteemi, jossa yritykset tekevät yhteistyötä energia-, teollisuus-, materiaalinhallinta ja kierrätys, bioekonomia- sekä tietotekniikkateemojen parissa. Saimme myös mahdollisuuden tutustua kahteen teollisuuspuistoon (ECO 3 ja Taraste) joilla on kiertotalousfokus ja jotka molemmat olivat ekosysteemiyhteistyön tulos.

Tampere valittiin keväällä yhdeksi 100 pilottikaupungista EU:ssa jotka pyrkivät olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Täältä voit lukea lisää, miten he aikovat tämän toteuttaa. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen lisäksi Tampereella on paikallinen ja alueellinen strategia kiertotaloudelle saavuttaakseen hiilineutraaliuden rakentamisen ja infrastruktuurin, palveluiden, materiaalikierron ja elintarvikkeiden osalta. Business Tampereella on, kuten muilla kehitysyhtiöillä, tärkeä yhdistävä rooli yritysmaailman ja julkisen sektorin välillä luomalla yhteistyömahdollisuuksia, eri areenoja ja tilaa vuoropuhelulle.

Tampere tekee myös todella hyvää viestintätyötä koskien vastuullisuustoimiaan ja kaupunki hyödyntää digitaalisia työkaluja tehdäkseen ilmastotyöstä läpinäkyvää. Tutustu kaupungin ”Ilmastovahtiin”, joka koostaa kaupungin ilmastotoimet helposti käytettäväksi palveluksi. Sieltä kuka tahansa voi seurata ilmastotoimien edistymistä kohti hiilidioksidineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Lahden monipuolinen kiertotalouslaboratorio

Matkamme toinen määränpää oli Lahden ammattikorkeakoulu (LAB) ja siellä tapasimme yliopettajana toimivan Lea Heikinheimon. Mukkulassa sijaitsevassa pääkampuksessa, entisessä ISKU:n huonekalutehtaassa on tällä hetkellä yli 5000 opiskelijaa tekniikan, taloustieteen, graafisen suunnittelun, terveydenhuollon sekä hotelli- ja ravintolahallinnon aloilla. Vierailun aikana saimme hyvän yleiskuvan kampuksen toimijoiden mahdollisuuksista toimia testaajina ja kehittäjinä erilaisissa kiertotaloushankkeissa, jotka liittyvät erityisesti materiaali- ja tekstiiliteollisuuteen. Opiskelijoilla ja tutkijoilla on moderneja ja monipuolisia tiloja ja laitteita, jotka on suunniteltu tutkimuksen, koulutuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin.

LAB:in tiloissa toimii ainutlaatuinen kiertotalouden laboratorio, joka on ollut toiminnassa 2022 alkuvuodesta lähtien. Laboratorioon kuuluu muun muassa pyrolyysilaboratorio, biokaasulaboratorio, magneettierotin ja pelletointilaite (rakennusmateriaalien käsittelyyn), tekstiililaboratorio sekä analyysilaboratorio. Laboratoriota käytetään pääasiassa tutkimustarkoituksiin, mutta yrityksillä ja organisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää laboratoriopalveluita, tehdä materiaalitarkastuksia ja energiamallinnuksia kiinteistöistä.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa laajasti TKI-palveluita, joiden lisäksi organisaatiolla on laaja hankekirjo, joista yksi on ”Agile Circular Competence Network” -hanke. Yhdessä hankepartnerien kuten Arcada, Borås Universitetin, University of Latvian ja Betre Oy:n kanssa heillä on tavoitteena jakaa ja lisätä tietoa kiertotaloudesta yksityisellä sektorilla ja teollisissa arvoketjuissa.
Jos olet kiinnostunut opiskelijoiden ja tutkijoiden toiminnasta, voit tutustua LAB:in verkkosivuihin, joissa blogiteksteissä esitellään yhteistyön mahdollisuuksia ja hyötyjä.

Keski-Suomen liitto aktiivinen mahdollistaja Jyväskylässä

Viimeinen pysäkki matkallamme oli Jyväskylä, missä tapasimme suuren edustajajoukon Jyväskylän kaupungista, Business Jyväskylästä, Keski-Suomen Liitosta, Jyväskylän yliopistosta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (JAMK). Saimme kattavan tietopaketin sekä kaupungin, että maakunnan vastuullisuuteen ja kiertotalouteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja haasteista.

Huomasimme heti, että pöydän ääressä istuvilla eri toimijoilla oli hyvä yhteistyöilmapiiri, ja heillä oli selkeät strategiat ja työkalut, jotka edistävät priorisointia. Keski-Suomen maakuntastrategia ja -ohjelma ovat keskeisiä palasia maakunnan kasvuteemojen priorisoinnissa. Bio- ja kiertotalous, uusiutuva teollisuus, digitaalinen teknologia ja hyvä terveys ovat näitä priorisoituja kasvuteemoja, jotka myös ohjaavat hankerahoitusta. Maakunta haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja he ovat laatineet suunnitelman tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen liitto toimii aktiivisena ja eteenpäin vievänä mahdollistajana tässä kokonaisuudessa, jossa myös elinkeinoelämällä on tärkeä rooli.

Jyväskylässä on ollut vuodesta 2020 lähtien ympäristövastuun verkosto YmpyräKS, johon kuuluu yrityksiä ja eri organisaatioita. Kuukausittaisilla virtuaalisilla tapahtumilla, uutiskirjeillä ja some-postauksilla verkosto kannustaa tiedon- ja kokemusten vaihtoon vastuullisuus-, ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Erityisen kiinnostava konsepti oli ns. ”hackathon”, joita JAMK on järjestänyt vuodesta 2020 lähtien. Näissä innovaatiosprinttityyppisissä tapahtumissa on käsitelty teemoja kuten bioekonomia ja innovatiivinen oppiminen. Painopiste on konkreettisten ratkaisujen löytämisessä annettuun ongelmaan/haasteeseen, jonka yritys/toimeksiantaja esittää.

Mitä olemme oppineet ja mitä seuraavaksi?

Aika ajoin on hyvä poistua omilta kotikulmiltaan ja tutkia, mitä muualla tapahtuu. Tässä tulee kooste oppimistamme asioista Suomi-kiertueeltamme:

1. Monialaiset ekosysteemit ja yhteistyömallit
   Sekä Tampereella että Jyväskylässä on saavutettu menestystä monialaisilla ekosysteemeillä. Yritykset, organisaatiot ja julkinen sektori työskentelevät valittujen teemojen ympärillä, kaikilla on nimetyt roolinsa ja heillä on selkeät tavoitteet, joita seurataan. Eli ei mitään uutta auringon alla, mutta muistutus siitä, että kaikkien panos ja yhteistyö on tarpeen.
2. Innovatiiviset aloitteet ja analyysityökalut
   Lahdessa näemme, miten oppilaitokset voivat toimia kiertotalouden ja vastuullisuuden liikkeellepanevana voimana panostamalla materiaalikehitykseen, tutkimushankkeisiin ja laboratoriopalveluihin. Pohjalaiset yritykset voivat ehdottomasti hyötyä erityisesti puu-, tekstiili- ja materiaalinkäytön saralta tehdystä tutkimustyöstä.
3. Mahdollistavat kumppanuudet paikallisen vastuullisuuden hyväksi
   Keski-Suomen liitto toimii aktiivisena mahdollistajana Jyväskylän seudulla ja sillä on selkeät kasvuprioriteetit bio- ja kiertotaloudelle. Liiketoiminta voi hyötyä paikallisista kumppanuuksista ja verkostoista, kuten YmpyräKS. Työkalut, kuten ”hackathonit”, yhteisten kestävien ratkaisujen löytämiseksi ja tiedonvaihdon edistämiseksi, ovat jotain, mitä voisimme soveltaa hyvin täälläkin.

Kuvateksti: Materiaalikirjasto erilaisista kierrätysmateriaaleista, jotka olivat esillä Lahden kampuksen julkisissa tiloissa.