Kolumni ÖT 12-2023 (käännetty)
Kuulen usein, että Pietarsaaressa ja Pietarsaaren seudulla on vahva kulttuurielämä. Sanon sen itsekin useammin kuin usein. Tiedänkö, mistä puhun? Rehellisesti sanottuna, ehkä en. Ainakin näen tarvetta syventää näkemyksiäni.
Tietenkin tiedän, että Campus Allegro ja sen kulttuuriohjelmat Wavassa, YA!:ssa ja Novia:lla muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka sekä houkuttelee opiskelijoita että rakentaa kulttuuritarjontaa, jota harvat samankokoiset kaupungit ja alueet pystyvät tarjoamaan. Tiedän myös, että yhdistysten määrä asukasta kohden on suuri ja että alueen asukkaat voivat valita yli 1600 eri yhdistyksen joukosta, joissa viettää vapaa-aikaansa. Minulla on aavistus siitä, että kylissä ja kaupungeissa on musiikkituottajia, jotka ovat Suomen musiikkivienti-listojen kärjessä. Lisäksi minusta tuntuu, että yhä useampi taide- tai kulttuurikoulutuksen saanut luova ihminen on yritysmaailmassakin, jossa luovuus on ehdottomasti osa innovaatiota ja vihreää siirtymää.
Tiesitkö, että kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,3 prosenttia tai että valtion 1,2 miljardin euron kulttuurirahalla luodaan 13 miljardin euron lisätuotanto? Sinä ja minä – kotitaloudet, käytimme 5,7 miljardia yksityistä euroa kulttuuriin vuonna 2021. Lisäksi kulttuuri tuottaa yli 3 miljardia euroa tuloveroja ja veroluonteisia maksuja julkiselle sektorille. Pandemiavuosien pienen notkahduksen jälkeen myös kulttuurin tuotannon arvo on kasvussa. Tätä ja muuta esitteli Annika Lyytikäinen toimialajärjestö Kulta r.Y.:stä, joka joka vieraili Rusk-festivaalilla ja luovuuden voima -seminaarissa.
Kun tarkastelemme kulttuurialaa yksityisenä liiketoimintana, Pietarsaaren seudulla on yli 320 yksityistä yritystä alan 16 toimialakoodien alla. Näihin kuuluvat urheilu ja liikunta, yksityiset kirjastot, museot sekä rahapelit ja vedonlyönti. Lähes 40 yrityksistä on osakeyhtiöitä, joiden liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. Lähes 300 yrityksistä on mikro- ja pienyrityksiä, joiden liikevaihtoa ei ilmoiteta tilastoihin. Noin puolet 320 yrityksestä toimii taiteellisen toiminnan sekä kirjallisen ja taiteellisen luomisen alalla ja puolet urheilun ja kuntoilun alalla. Alueella on 7 yksityistä museotoimijaa ja 15 yritystä, jotka tarjoavat tukipalveluja kulttuurialalle. Yrityksistä 28 ylläpitää tiloja, pääasiassa urheilun ja liikunnan alalla. Vaikuttavaa!
Tämän lisäksi meillä on kaikki ne toiminnot, jotka eivät ole yksityisiä yrityksiä. Työväenopistot, yhdistykset, joilla on kaikkea kuoroista bändeihin, teattereihin ja liikuntaan tai urheiluun. Meillä on koulutuksen tarjoajia kaikilla kolmella koulutustasolla, seurakuntia ja miksei myös kahviloita, ravintoloita ja yöelämää, jotka kaikki edistävät kulttuurimme rakentamista. Myös kunnat edistävät kulttuuria monella eri tavoin. Vielä vaikuttavampaa!
Seminaarissa saimme kuulla Janne Hyödyn ja Victor Sågforsin välisen mielenkiintoisen keskustelun kasvavasta musiikkiviennistä Japaniin, jossa Pohjanmaa ja seutumme pitkän ja ahkeran työn kautta ovat luoneet kansainvälisen musiikkivientitarinan. Saimme tietoa siitä, miten Interreg Aurora -hanke Bothnia Business Heritage etsii teollista kulttuuriperintöä yhdessä nykypäivän elinkeinoelämän kanssa Pohjanlahden ympäristössä ja miten Mirka näkee luovuuden ja innovaation tarpeen suuressa Shape-hankkeessa. Suomea rakensivat insinöörit, kansainvälistivät juristit ja seuraava ryhmittymä hallituksissa ovat humanistit ja generalistit, Martin Granholm sanoi seminaarissa.
Kulttuuri ja luovuus on siis ehdottomasti turvattava ja ymmärrettävä paremmin, kun rakennamme seudun elinvoimaisuutta ja elämänlaatua. Kulttuurilla, taiteella ja luovuudella on ehdottomasti oma arvonsa. Saattaa kuitenkin olla myös mahdollisuus rakentaa siltoja kulttuurin, taiteen, yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välille, jotta voimme paremmin vastata haasteisiin, joita maailmamme kohtaa. Kulttuuri on monitahoinen, se määrittää yhteisöjä ja rakentaa identiteettiämme. Luovuus on voima, jonka kanssa on laskettava.
Fredrik Sandelin,
aluekehittäjä
