Vanhoista kalaverkoista, biopohjaisesta muovista ja selluloosasta tehdyistä komponenteista valmistettu polkupyörän kahva. Polkupyörän osia valmistavalla Herrmansilla on monta jännittävää hanketta suunnittelupöydällä.
Pyöräilijät ovat kuluttajaryhmä, joka tietää, mitä haluaa eikä tingi kestävyydestä. Koko pyöräilykulttuuri on erittäin ympäristötietoista, mikä asettaa vaatimuksia valmistajille. Herrmansilla Pedersöressä testataan parhaillaan biopohjaista muovia ja vanhoista kalaverkoista ja autonrenkaista valmistettua kierrätysmateriaalia. Muun muassa.
– Materiaalipuolella tapahtuu paljon jännittäviä asioita ja koko ajan on oltava askel edellä, sanoo Sari Noromies, Operational Excellence & Sustainability Developer.
Kollegansa Marketing & Communications Manager Charlotte Sandströmin kanssa hän esittelee kaksi tuotetta, jotka tällä hetkellä valmistetaan kierrätysmateriaalista: ketjunsuoja ja pinnasuoja eli vaihteiston takana oleva muovilevy.
– Potentiaalisten uusien ja toimivien materiaalien löytäminen ja testaaminen on jatkuva haaste ja melkoista salapoliisityötä. Muovin ominaisuuksien on oltava juuri oikeat, sitä pitää voida käyttää ruiskuvalukoneissa, sen on täytettävä kaikki vaatimukset, sitä on oltava saatavilla riittävissä määrin ja sopivaan hintaan, sanoo Sari Noromies.
Tavoitteena on olla rehellisiä ja läpinäkyviä
Herrmans tutkii kahdentyyppistä uutta materiaalia: kierrätettyä ja biopohjaista. Materiaalia koskevasta lainsäädännöstä ja merkinnöistä perillä pysytteleminen voi myös olla aikamoinen viidakko. Kuluttajat ostavat mielellään kierrätetystä tai biopohjaisesta materiaalista valmistettuja polkupyörän kahvoja, mutta usein on vaikea päätellä, kuinka ympäristöystävällinen tuote oikeastaan on ja mitä on tietyn merkinnän takana.
– Tavoitteemme on olla rehellisiä ja läpinäkyviä. Koulutamme myös asiakkaitamme ja kumppaneitamme ja jaamme matkan varrella oppimiamme tietoja.
Herrmansilla on tietoisesti ja pitkällä tähtäimellä pyritty pienentämään ilmastojalanjälkeä. Yrityksen strategian lähtökohtana ovat avainsanat people, profit ja planet ja tavoitteena on, että nämä kolme olisivat tasapainossa.
– Kestävyys ei ole ainoastaan vastuuta ympäristöstä, vaan myös siitä, että työntekijät voivat hyvin ja viihtyvät ja että alihankkijamme onnistuvat omissa kestävyyshankkeissaan. Voimme jatkaa muutosta parempaa kohti vain osana verkostoa. Lisäksi kestävyyteen panostaminen on tapa luoda taloudellisia edellytyksiä toimintamme jatkamiselle täällä Pedersöressä myös tulevaisuudessa, toteaa Charlotte Sandström.
Panostukset on suunnattu Scope 3-luokkaan
Tehdashallissa on rivissä ruiskuvalukoneita. Kahvoja, heijastimia ja muita polkupyörän osia tuotetaan liukuhihnalta. Scope 1 ja 2 ovat jo minimitasolla ja panostukset on nyt suunnattu scope 3 -luokkaan, omien seinien ulkopuolella oleviin tekijöihin, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Charlotte Sandström esittelee konetta, joka valmistaa ketjunsuojia. Parhaillaan tuotetaan tavallisia muovisuojia, mutta hän näyttää myös mallikappaletta, joka ensi silmäyksellä näyttää täsmälleen samalta kuin muutkin – mutta joka kuitenkin on jotain aivan muuta.
– Tämä on valmistettu sataprosenttisesti kierrätysmateriaalista, hän sanoo.
Nykyisin kymmenen prosenttia Herrmansin tuotteista on valmistettu kierrätetystä materiaalista ja tavoite on kunnianhimoinen – viimeistään vuonna 2035 koko tuotannon ja kaikkien tuotteiden on määrä olla hiilineutraaleja.
Herrmans – Keitä olemme?
Oletko koskaan miettinyt, kuinka monta osaa polkupyörässä on? Me Herrmansilla olemme siitä tarkasti selvillä. Olemme yksi Euroopan johtavista polkupyörätarvikkeiden valmistajista ja painotamme erityisesti turvallisuutta, mukavuutta ja suunnittelua. Tuotteitamme ovat muun muassa lamput ja kahvat. Valikoimaamme kuuluu yli 2000 erilaista tuotetta. Menestys on tulosta 60-vuotisesta kehitystyöstä, joka jatkuu edelleen. Tehdas ja pääkonttorimme sijaitsevat Sandsundissa, Pedersöressä.
www.herrmans.eu
Lue muut vastuullisuuskertomukset
Tämä artikkelisarja on toteutettu osana CIT- Circular Insights and Transition-hanketta, jonka rahoittaa Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, Pohjanmaan Liitto ja Pohjanmaan kehittämisyhtiöt.
