Maaliskuun alussa Alholmen Industrial Park (AIP) isännöi vertailukäyntiä Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden ja kiertotalouden yksiköstä Alholmen Circular Economy Platform (ACEP) -hankkeen kautta.
Turun yliopisto johtaa yhdessä muun muassa Salon kaupungin kanssa hanketta ”Kiertotalouden lokalisaatio Suomessa: Kohti teollisen symbioosin innovaatioita Lounais-Suomessa”. Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien teollisten symbioosien* potentiaalia erityisesti Louna Puisto -teollisuuspuistossa Salossa. Tavoitteena on suunnitella maailman innovatiivisin kiertotalouteen perustuva teollisuuspuisto Saloon, hyödyntäen tutkimusta innovaatiojohtamisesta ja kiertotaloudesta yhteistyössä teollisuus- ja palveluyritysten sekä paikallisten julkisten organisaatioiden kanssa.
ACEP-hankkeen projektipäällikön Åsa Björkmanin ja Concordian Pia Holkkola-Löfin johdolla AIP:hen saapuivat professori Miia Martinsuo (tuotantotalous, innovaatio- ja projektijohtaminen) ja apulaisprofessori Oskar Karlström (kiertotalous, tuotantotalous ja teollinen johtaminen). Lisäksi mukana olivat tutkijatohtori Saeed Morsali sekä väitöskirjatutkijat Joona Virtanen ja Anders Lindgren.
Aamupäivä alkoi esityksellä AIP:n teollisesta symbioosista. UPM:n soodakattilan ylimmässä näköalahuoneessa vieraat saivat vaikuttavan näkymän alueelle sekä selkeän kuvan eri teollisuudenalojen ja palveluyritysten toiminnasta. Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Björn Åkerlund kertoi teollisuuksien välisestä yhteistyöstä ja materiaalivirtojen toiminnasta. Walkilla vierailijat ottivat vastaan Henrik Byggmästar (Extrusion/Printing Developer) ja Robert Björklind (Technical Service and Development Manager), jotka esittelivät yrityksen toimintaa, järjestivät tehdaskierroksen sekä esittelivät kehitys- ja innovaatio-osaston sekä laboratoriotilat.
Vierailu jatkui Nautor Swanilla, missä henkilöstöjohtaja Magnus Ljung esitteli tuotantotilat ja kertoi luksuspurjeveneiden valmistusprosessista. Lounaan aikana Turun yliopiston vieraat esittelivät tarkemmin omaa hankettaan ja nostivat esiin keskeisiä kysymyksiä, joihin he etsivät vastauksia teollisen symbioosin, materiaalivirtojen ja kiertotalouden osalta. Onneksi paikalla oli myös useita AIP:n hallituksen ja tiimin jäseniä, jotka tarjosivat arvokkaita näkökulmia ja panosta tutkimusryhmälle. Voitiin jälleen kerran todeta, kuinka hyödyllistä on, että AIP:n alueen toimijat hyödyntävät mahdollisuuksia oppia toisiltaan ja laajentaa verkostojaan.

Ylhäältä vasemmalta: apulaisprofessori Oskar Karlström, väitöskirjatutkija Anders Lindgren, AIP:n puheenjohtaja/Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala, Nautor Swanin henkilöstöjohtaja Magnus Ljung, professori Miia Martinsuo, Walkin Technical Service and Development Manager Robert Björklind, Walkin Extrusion/Printing Developer Henrik Byggmästar, NCE EHSQ Manager Markus Niemi, väitöskirjatutkija Joona Virtanen.
Alhaalta vasemmalta: tutkijatohtori Saeed Morsali, ACEP-projektipäällikkö Åsa Björkman, Concordian projektipäällikkö Pia Holkkola-Löf sekä AIP:n sihteeri/Pietarsaaren sataman tekninen johtaja Johanna Heinoja.
Me kaikki huomasimme, että esitetyt kysymykset olivat hyödyllisiä molemmille osapuolille. Ne pakottivat meidät ajattelemaan kriittisesti ja tunnistamaan tiedonpuutteita. AIP sai mahdollisuuden pohtia omia prosessejaan ja tunnistaa kehitysalueita. Jakamalla kokemuksia ja näkemyksiä emme ainoastaan edistä akateemista tutkimusta, vaan saamme myös uusia ideoita ja näkökulmia. Yhteistyö akateemisten instituutioiden kanssa luo tärkeitä verkostoja, joista on hyötyä molemmille osapuolille. Odotamme innolla projektin tuloksia Salossa ja Louna Puistossa.
Iltapäivä jatkui Kokkola Industrial Parkiin (KIP), jossa toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo ja KIP Servicen koulutuspäällikkö Jonas Sandlin ottivat meidät vastaan. Se, että 30 kilometrin säteellä sijaitsee kaksi merkittävää teollisuuspuistoa, joissa on teollisia symbioosivirtoja, on ainutlaatuista.

*Teollinen symbioosi tarkoittaa yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia, jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Toisen sivuvirta tai jäte muuttuu kannattavaksi resurssiksi, tuoden säästöjä ja vähentäen ympäristövaikutuksia toiselle osapuolelle.