Pietarsaaren seudussa on voimaa, joka näkyy kauas omien kuntarajojen ulkopuolelle. Seudulla toimii vakiintuneita yrityksiä, jotka ovat kasvaneet mikroyrityksistä satoja ihmisiä työllistäviksi työnantajiksi, ja samalla syntyy uusia investointeja. Kysymys ei ole siitä, onko potentiaalia – vaan siitä, miten se hyödynnetään.
Tämä oli lähtökohtana, kun luottamushenkilöt ja viranhaltijat kokoontuivat Sursikiin Pietarsaaren seudun Kasvufoorumiin. Illan aikana katse suunnattiin sekä menneeseen että tulevaan: Miten olemme kehittyneet? Missä olemme nyt? Ja minne olemme matkalla?
Tilaisuuden avasi Pedersören kunnanjohtaja ja Pedersören seudun yhteistyölautakunnan puheenjohtaja Stefan Svenfors. Hän korosti yhteisen vision merkitystä ja sitä, että kasvulle on yhdessä määriteltävä suunta. Kyse ei ole yksittäisten kuntien menestyksestä, vaan kokonaisuudesta, joka on enemmän kuin osiensa summa.
Keskeinen toimija tässä työssä on Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia. Toimitusjohtaja Daniela Mårtenson kuvasi, miten yhtiö toimii yritysten ja alueen tarpeista lähtien – uuden yrityksen perustamisesta aina sen kasvun tukemiseen saakka. Hän totesi, että Concordia haluaa nähdä alueen yritysten kasvavan ja uusien investointien suuntautuvan seudulle. Samalla Concordian aluekehittäjä Fredrik Sandelin esitteli uuden alueellisen tilannekuvan, joka tarjoaa selkeän kuvan nykytilanteesta ja tulevasta kehityssuunnasta.
Sandelin totesi, että Pietarsaaren seutu on suomalaisessa kontekstissa erityinen. Alue on pieni globaalissa kilpailussa, eikä sillä ole varaa jäädä paikoilleen. Yhteistyö on kuitenkin sen suurin vahvuus. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää, että kunnat toimivat yhdessä, eivät erillään.
Illan aikana esiteltiin myös käynnissä olevaa Invest In -työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen vetovoimaa uusien investointien näkökulmasta. Luonnos alueellisesta verkkosivustosta esiteltiin, ja keskusteluissa pohdittiin, miten seutu voi sekä huolehtia täällä jo toimivista yrityksistä että valmistautua houkuttelemaan ja vastaanottamaan uusia investointeja – sekä käytännön että strategian tasolla.
Concordian projektipäällikkö Pia Holkkola-Löf johti illan molemmat paneelikeskustelut. Ensimmäisessä paneelissa useat kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä luottamushenkilöt pohtivat alueen vahvuuksia ja haasteita. Paneeliin kuuluivat Malin Brännkärr (Kruunupyyn kunnanjohtaja), Thomas Björk (Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtaja), Marcus Henricson (Luodon kunnanjohtaja), Sami Koskinen (Pietarsaaren luottamushenkilö) ja Stefan Svenfors. Keskustelu alkoi siitä, mikä toimii. Seudulla on rauhallinen elinympäristö, vahva arvopohja ja rehellisyys, joka helpottaa liiketoimintaa. Yrittäjyys nähtiin keskeisenä osana alueen identiteettiä – haluna menestyä ja rohkeutena kasvaa.
Kun keskustelu siirtyi kasvun edellytyksiin, kävi selväksi, että rohkeus on avaintekijä. Alueen on uskallettava tarjota mahdollisuuksia ja katsoa oman kuntarajan yli. Kilpailu asukkaista voi olla tervettä, mutta yritysten kohdalla tarvitaan yhteistyötä, ei vastakkainasettelua. Kymmenen vuoden kuluttua toivotaan nähtävän seutu, joka on vahvistanut perusvoimaansa – yrityksiä, jotka toimivat globaalisti johtavassa asemassa ja tarjoavat houkuttelevia työpaikkoja.
Haasteitakin on. Asuntopolitiikka nousi yhdeksi keskeisistä kysymyksistä. Nuorten perheiden on vaikea saada rahoitusta uusille kodeille, ja tilanteeseen toivottiin myös valtion tukea. Ilman toimivia asumisratkaisuja kasvu voi pysähtyä.
Toisessa paneelissa katse kääntyi selvästi elinkeinoelämään. Paneeliin kuuluivat Tina Nylund (PPLE:n toimitusjohtaja), Stefan Storvall (KS Geoenergian toimitusjohtaja), Timo Prittinen (STH Steelin varatoimitusjohtaja) ja Niklas Ulfvens (Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja). Yritysjohtajat ja aluekehittäjät olivat yksimielisiä siitä, että osaavan työvoiman saatavuus on ratkaisevaa. Työttömyydestä huolimatta osaaminen ei aina vastaa yritysten tarpeita. Tällä hetkellä kysyntä esimerkiksi CNC-koneistajista on suurta.
Kyse ei ole pelkästään ihmisten houkuttelemisesta alueelle, vaan myös kilpailukykyisten elinolosuhteiden tarjoamisesta. Korkeat asumiskustannukset ja palkkataso, joka ei aina pärjää muulle Pohjolalle, vaikeuttavat rekrytointia. Projektivetoisilla aloilla ennakointi on erityisen tärkeää: millaista osaamista tarvitaan huomenna, ensi vuonna ja pidemmällä aikavälillä?
Samalla keskusteltiin mahdollisuuksista ja potentiaalista. Kasvavat yritykset tarvitsevat tiiviimpiä yhteyksiä yliopistoihin ja tutkimukseen. Alueen tulisi entistä selkeämmin tuoda esiin, mitä se voi tarjota – erilaisia maa-alueita, osaamista ja toimialojen vahvuuksia. Kaiken keskellä korostettiin myös oman identiteetin säilyttämistä. Uudet investoinnit eivät saa hämärtää sitä, mikä on jo nyt alueen vahvuus. Kysymykseen siitä, miten yritysten kasvua voidaan mahdollistaa, esitettiin ajatusta, että yrityksiä voitaisiin nähdä kuntien yhteistyökumppaneina.
Ilta päättyi vilkkaaseen keskusteluun ja verkostoitumiseen. Yksi asia oli kuitenkin selvä jo ennen kuin osallistujat poistuivat Sursikista: Pietarsaaren seudun tulevaisuus ei ratkea yksittäisellä hankkeella tai päätöksellä. Se rakentuu kuntien, yritysten ja ihmisten yhteistyössä – ja yhteisessä tahdossa kasvaa.