Ruotsin teollisen ja kaupunkien symbioosin verkosto (SNIUS) järjesti vuosikokouksensa Uumajassa 21.–22.10.2025. Kokoukseen osallistui lähes 100 osallistujaa elinkeinoelämästä, tutkimuslaitoksista sekä alueista ja kunnista ympäri Ruotsia. Kahden päivän aikana osallistujat saivat tutustua erilaisiin esimerkkeihin siitä, miten kaupungit ja alueet voivat mahdollistaa teollisen uudistumisen, josta sekä teollisuus että yhteiskunta hyötyvät.
Mats Eklund, SNIUS-verkoston perustaja, Linköpingin yliopiston teollisen ympäristötekniikan professori ja Biogas Solutions Research Centerin (BSRC) johtaja, korosti teollisen ja kaupunkien symbioosin merkitystä menetelmänä, jolla voidaan luoda lisäarvoa jo olemassa oleville resursseille yhteistyön avulla. Teollinen symbioosi ei ole uusi asia, vaan se on konsepti, joka mahdollistaa kiertotalouden, resurssien jakamisen, ekosysteemitoiminnan tai yhteistyömuotojen syntymisen teollisuuspuistoissa ja muiden toimijoiden keskuudessa.
Esimerkkejä teollisista symbiooseista
Umeå Eco Industrial Park ja sen erilaiset projektit olivat seminaaripäivien keskiössä. Kaikki alla olevat esimerkit perustuvat Umeån strategiaan ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2040 mennessä. Teollisuuspuisto, joka sijaitsee hieman Umeån keskustan ulkopuolella, on asettanut tavoitteekseen tulla teollisen muutoksen keskukseksi. Nykyään alueella sijaitsee muun muassa Umeå Energin jätepolttolaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä lähialueelle. Yhtiö on solminut sopimuksen Liquid Windin kanssa, joka suunnittelee rakentavansa E-metanolin tuotantolaitoksen voimalaitoksen yhteyteen. E-metanoli tuotetaan jätepolttolaitoksen tuottamasta hiilidioksidista.
Kunnallinen vesihuoltolaitos Vakin osallistuu kiertotalouden vesivirtoihin liittyvään hankkeeseen, jossa etsitään ratkaisuja teollisuuspuiston sadevesien ja jätevesien käsittelyyn. Toinen Vakin aktiivisesti mukana oleva hanke on Norrslam, jossa tutkitaan tulevaisuuden kestävää lietteen käsittelyä alueen jätevesilietteen muuttamiseksi resurssiksi. Muun muassa fosforin ja raskasmetallien talteenotolla.
Olivier Keech Umeå yliopistosta kertoi yliopiston ja Ruotsin maatalousyliopiston yhteistyöstä, jossa on suunnitelmia rakentaa pilottilaitos tilapia-kalojen ja katkarapujen kestävään kasvatukseen kiertävässä vesiviljelyjärjestelmässä. Tavoitteena on luoda Umeåhon puolikaupallinen laitos, joka on kytketty esimerkiksi massatehtaiden, palvelinhallien ja kaukolämpöverkkojen matalalämpövirtoihin. Tämän lisäksi kehitetään myös matemaattista mallia, jonka avulla pyritään optimoimaan pilottilaitoksen toiminta ja tuotanto.
Teolliseen ja kaupunkiympäristöön liittyvä etablointistrategia
Etablering av nya industrisatsningar kopplas i allt högre grad till industriell och urban symbios, där företag samverkar för att effektivisera resursanvändning och minska klimatpåverkan. I Umeå betonar etableringschef Fredrik Stenholm vikten av att kommunen, med sitt planläggningsmonopol, aktivt lyfter fram möjligheter till symbios vid nya etableringar – något som stärker affärscasen, skapar arbetstillfällen och bidrar till den gröna omställningen.
Uusien teollisuusinvestointien perustaminen liittyy yhä enemmän teolliseen ja urbaaniin symbioosiin, jossa yritykset tekevät yhteistyötä resurssien käytön tehostamiseksi ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Umeåssa yritysten perustamisesta vastaava johtaja Fredrik Stenholm korostaa, että kunnan on suunnittelumonopolinsa avulla aktiivisesti tuettava symbioosin mahdollisuuksia uusien yritysten perustamisessa – tämä vahvistaa liiketoimintamallia, luo työpaikkoja ja edistää vihreää muutosta.
Yhtenäiset äänet
Oli selvää, että kaikki puhujat ja muut edustajat kannattivat vahvasti Umeån kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja -strategioita. Tämä näkyi sekä kunnan virkamiesten ja poliitikkojen että konsernin yhtiöiden työntekijöiden keskuudessa. Useat puhujat korostivat vision merkitystä toimivien toteutuskäsitteiden rakentamisessa. Konferenssi olisi noussut vielä korkeammalle tasolle, jos myös yksityiset yritykset olisivat olleet vahvemmin edustettuina. Ruotsissa kuitenkin kunnat ja alueet ovat pitkälti vastuussa siirtymän edistämisestä.
Havaitsemme, että Suomessa on kehityspotentiaalia muun muassa FISS:ssä (Finnish Industrial Symbiosis System). Alueellisen kehitysyhtiön ja alueen suurimman teollisuuspuistoalueen edustajina meillä on kaikki syyt seurata teollisen symbioosin ja SNIUS-verkoston kehitystä.
Konferenssiin osallistuivat:
Åsa Björkman. Projektipäällikkö JTF:n rahoittamassa Alholmen Circular Economy Platform -projektissa. Yksi ACEP:n tavoitteista on kehittää AIP:stä johtava kiertotalouden ekosysteemi yhteistyön ja monialaisen vetovoiman avulla.
Pia Holkkola-Löf. Projektipäällikkö AKKE-rahoitteiselle Innovation Boost Jakobstad Region -hankkeelle. Innovation Boostin tavoitteena on lisätä Pietarsaaren seudun yritysten kiinnostusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä vahvistaa yhteistyötä näiden alojen toimijoiden kanssa.
