Nosta yrityksesi Kasvuliigaan! Tällä kehotuksella Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia kutsui alueen yrittäjiä kasvuseminaariin 15. syyskuuta 2025 vastavalmistuneisiin kokoustiloihin project liv Arenalle.
Noin 50 toimijaa vastasi kutsuun ja saapui paikalle. Ohjelmassa kuultiin yrityskehityksen ja sijoittamisen asiantuntijoiden esityksiä. Asiantuntijat edustivat yksityisiä pääomasijoittajia Wedecon kautta sekä julkista innovaatiorahoitusta ELY-keskuksen yritystutkijoiden kautta. Verkostoitumistauoilla osallistujat pääsivät myös keskustelemaan pankkien edustajien kanssa, sillä sekä OP Botnia että Koivulahden Säästöpankki olivat paikalla.
Mikä on oikea tapa rahoittaa kasvua?
Ensimmäisenä puhujana esiintyi Livion Oy:n toimitusjohtaja Asko Lamminen. Pietarsaarelaistaustainen Lamminen kertoi yli 27 vuoden kokemuksella yrittäjyydestä eri aloilla.
”Tärkeintä on, että yrityksen kaikki osapuolet jakavat yhteisen tavoitetilan kasvusta ja saman näkemyksen siitä, mitä se tarkoittaa”, Lamminen painotti. ”Liian usein yrityksen pahin vihollinen löytyy sisältä, erimielisyyksien muodossa. Energia pitäisi suunnata ulospäin, ei sisäänpäin.”
Lamminen kävi läpi eri vaihtoehtoja kasvun rahoittamiseen. Pankkilaina on monille itsestään selvä valinta, mutta ei ainoa. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ulkopuoliset sijoittajat kuten bisnesenkelit ja pääomasijoittajat, osakkeiden myynti, tai jopa pankin korkeiden luottorajojen hyödyntäminen. Leasing ja julkinen rahoitus ovat myös vaihtoehtoja. Lamminen toi esiin, että julkinen rahoitus koronapandemian aikana mahdollisti hänen yritykselleen panostuksia tuotekehitykseen ja laadun parantamiseen. Tai miksei kokeilla joukkorahoitusta?
”Rahoitusstrategia kannattaa aina olla”, Lamminen muistutti. ”Jos otat ulkopuolisia rahoittajia, varmista että tiedät heidän suunnitelmansa yrityksen suhteen – ja että se on sama kuin sinun. Kasvurahoituksen valinta on monin tavoin strateginen päätös.”
Ulkopuoliset sijoittajat tuovat sekä verkostoja että pääomaa
Wedeco Oy:n toimitusjohtaja Thomas Lempiälä edusti tapahtumassa yksityisiä pääomasijoittajia. Wedeco on pankkien, vakuutusyhtiöiden ja yksityisten eläkeyhtiöiden omistama ja on 1980-luvulta lähtien sijoittanut seudun yrityksiin.
”Wedeco harkitsee tarkkaan, mihin sijoitamme, ja kun olemme mukana omistajina, otamme aktiivisen roolin hallituksessa. Meillä on laaja verkosto ja paljon osaamista jaettavaksi”, Lempiälä totesi.
Wedeco-sijoittaminen ei ole pienimmille yrityksille, vaan se on ajankohtaista, kun liikevaihto on 3–20 miljoonaa euroa. Kohteena ovat kannattavat yritykset, jotka ovat jollain tapaa keskimääräistä parempia. Omistus kestää noin 10 vuotta: alkuvuosina panostetaan pääoman lisäykseen, joka odotetaan tuottavan muutaman vuoden kuluessa, ja kun yritys on kasvanut, tehdään exit.
”Emme keskity tiettyyn toimialaan – usein haasteet ovat samankaltaisia toimialasta riippumatta. Me rahoitamme ihmisiä – sijoitamme niihin, joissa näemme potentiaalia ja draivia”, Lempiälä sanoi.
Wedeco noudattaa myös ESG-strategiaa, jossa huomioidaan taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Tämä vaikuttaa sekä siihen, mitä yrityksiä rahoitetaan, että siihen, mihin suuntaan hallituksen jäsenenä yritystä ohjataan.
”Etsimme nyt uusia sijoituskohteita, joten olkaa rohkeasti yhteydessä,” Lempiälä päätti.
Yritystuet vähenevät
ELY-keskuksen yritystutkijat Henrik Granqvist ja Matias Smeds toimivat murrosvaiheessa, sillä yritystuet siirtyvät pian niin kutsutuille Elinvoimakeskuksille. ELY-keskus ja tulevaisuudessa Elinvoimakeskukset rahoittavat hankintoja ja projekteja suorilla tuilla, jotka perustuvat yrityksen kannattavuuspotentiaaliin. Tukea voi saada esimerkiksi kone- ja laiteinvestointeihin tai kehittämistoimenpiteisiin, kuten projektikehitykseen tai kansainvälistymiseen.
”2.9.–15.11. järjestetään viimeinen hakukierros, jossa yritykset voivat hakea tukea nykyjärjestelmän mukaisesti. Hakemuksia tulee todennäköisesti enemmän kuin yleensä,” Granqvist ja Smeds arvioivat.
Ensi vuodesta alkaen osa pienyrityksille aiemmin tarjolla olleista tuista poistuu, ja painopiste siirtyy yhä enemmän tutkimukseen ja innovaatioihin. Lisäksi tarjolle tulee uusia rahoitusmahdollisuuksia maanpuolustukseen sekä niin sanottuihin kaksoiskäyttöratkaisuihin, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilastarpeissa.
Granqvist ja Smeds muistuttivat myös EU:n rakennerahastojen, Leader-rahoituksen ja Finnveran mahdollisuuksista. Lisäksi maaseudun yrityksille on erityisiä tukimuotoja, esimerkiksi vanhojen kiinteistöjen ostoon uusien rakentamisen sijaan.
Osallistujat äänessä
Yleisöstä huomautettiin, että varhaisessa vaiheessa rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, mikä herätti nyökkäyksiä muissa osallistujissa. Kysyttiin myös, onko ongelmallista, jos yrityksellä on omistajia vain muutaman prosentin osuudella. Lempiälä totesi, ettei se ole heille ongelma, sillä Wedeco usein ostaa ulos omistajia, jotka eivät tuo liiketoiminnalle lisäarvoa.
Toinen osallistuja kysyi, mistä yritys voi saada järkevän arvonmäärityksen. Lempiälän mukaan yrityksen arvo ei aina vastaa yrittäjän odotuksia. Ammattimaiset arvonmäärittäjät saattavat myös arvioida yrityksen hieman yläkanttiin välityspalkkion huomioimiseksi, mikä voi vaikeuttaa myyntiä. Yksinkertaisin malli on kuitenkin laskea tulos miinus velat plus kassa.
Ohjelman lopussa osallistujat verkostoituivat vilkkaasti. Monet yleisöstä tarttuivat tilaisuuteen keskustella asiantuntijoiden kanssa, ja useat kertoivat kiinnostuneensa Wedeco-rahoituksesta päivän aikana. Myös ELY-keskuksen edustajat houkuttelivat yrittäjiä keskustelemaan tulevista mahdollisuuksista. Project liv Arenan kokoustilat täyttyivät pitkään puheensorinasta, kun samaan aikaan Jaron joukkue harjoitteli sateessa kentällä ikkunoiden ulkopuolella. Kun iltapäivä vaihtui illaksi, osallistujat lähtivät tapahtumasta uutta inspiraatiota ja arvokkaita kokemuksia mukanaan.
Haluatko tietää lisää yritysrahoituksesta?
Ota yhteyttä yritysneuvojaamme Kari Myllymäkeen, +358 400 123 630, kari.myllymaki@concordia.jakobstad.fi
Haluatko tietää lisää siitä, miten yrityksesi voi panostaa tutkimukseen ja kehitykseen?
Ota yhteyttä Pia Holkkola-Löfiin, Innovation Boost -hankkeen projektipäällikköön, +358 50 434 6669, pia.holkkola-lof@concordia.jakobstad.fi