Kestävä
liikenne 

Tapa, jolla ihmisiä ja tavaroita kuljetetaan on muuttumassa. Emme kaikki ehkä voi kulkea töihin sähköpyörällä tai linja-autolla, mutta kaikki me voimme tehdä jonkinlaisia muutoksia. Tulevaisuuden liikenne on kestävää ja vastuullista Siksi meidän on jo tänään panostettava ratkaisuihin, jotka edistävät työmatkapyöräilyä, autojen yhteiskäyttöä, julkista liikennettä ja ympäristöystävällisiä polttoaineita.

Infrastruktuurimme tulee tukea ilmastoälykkäitä ratkaisuja. Sähköauto on voitava ladata ja kaasuauto tankata, kun se on tarpeen. On huolehdittava, että pyöräteitä on riittävästi ja työmatkapyöräilyyn tulee rohkaista. Hyvä esimerkki ovat yritykset, jotka tukevat henkilökuntaa polkupyörän hankinnassa. Tämä vaatii toimiakseen pyöräteitä, jotka varmistavat turvallisen ja sujuvan työmatkaliikenteen kodin, työpaikan ja palvelupisteiden välillä. On kartoitettava kevyen liikenteen väylien tarjonta, pohdittava tulevaisuuden työmatkaliikenteen tarpeita ja laadittava kehittämisohjelma.  


Tärkeät hankkeet:
Edsevö–Kokkola (VT8) 
Alaveteli–Kokkola (VT13) 
Pietarsaari–Uusikaarlepyy (TIE 749)


Seutukunnan ilmastostrategiassa olemme luvanneet panostaa hiilineutraaleihin liikenneratkaisuihin niin pitkälle kuin mahdollista. Myös panostukset tieverkostoon tukevat tätä tavoitetta. Vähemmän jarrutuksia ja tasaisempi ajonopeus pääteillä on ympäristön kannalta parempi. Lisäsäästöjä syntyy, kun polttoainekustannukset pienentyvät. Kyse on myös sähköbusseista, rautatiekuljetuksista, sähkölennoista ja kaasulla toimivista kuljetusaluksista. Kaikesta seudulle ja sieltä poispäin suuntautuvasta liikenteestä.

×

”Pyöräily on hyväksi sekä ympäristölle että terveydelle”

Kun Prevex otti käyttöön polkupyöräedun, Niclas Caldén oli ensimmäisenä mukana. Nykyisin hän pyöräilee työmatkat päivittäin molempiin suuntiin ja tuntee tekevänsä hyvän teon - sekä ympäristön että oman terveytensä kannalta.

Niclas Caldén on aina pitänyt pyöräilystä, mutta investoituaan työpaikan pyöräedun avulla uuteen polkupyörään, hän on käytännöllisesti katsoen lakannut käyttämästä autoa työmatkoihin.
– Olen aamuisin töihin tullessani huomattavasti pirteämpi ja kotimatkalla ehdin rauhoittua aivan toisella tavoin kuin aikaisemmin, hän sanoo.
Pyöräily tekee siis hyvää, minkä on huomannut myös työnantaja Prevex. Markkinontijohtaja Camilla Vikman sanoo, että pyöräetu on osa yrityksen pyrkimystä toimia kestävämmin, kaikista näkökulmista tarkasteltuna.
– Kyse on ennen kaikkea henkilökunnan hyvinvoinnista,mutta myös ympäristönäkökulma on tärkeä. Mitä useammat pyöräilevät töihin, sitä vähemmän päästöjä, hän sanoo.
Hän on myös itse tarttunut tarjoukseen. Pendelöinti Uuteenkaarlepyyhyn Kokkolasta, missä hän asuu, olisi kuitenkin vähän liian rankkaa. Sen sijaan hän pyöräilee vapaa-ajallaan mahdollisimman usein.
– Etu ei ole kytköksissä työmatkaliikenteeseen. Yrityksen näkökulmasta pyöräily on aina hyvä asia. Vaikka et pyöräilisi työmatkoja, valitset ehkä polkupyörän auton sijaan vapaa-ajalla.
Niclas Caldénille pyöräily on myös tapa elää kuten opettaa. Työssään Senior Advisorina hän vastaa yrityksen teknisestä kestävyydestä.

Niclas Caldénin Trek-pyörässä on talvirenkaat ja lamput, jotka talvikuukausina ovat tarpeelliset ja välttämättömät. Edun ansiosta hän on panostanut vähän kalliimpaan pyörään. Prevex tekee yhteistyötä FleetBiken kanssa, mikä tarkoittaa, että työntekijänä hän säästyy kaikelta byrokratialta. Ainoa, mitä Niclas Caldénin tarvitsi tehdä, oli pyörän valinta, mistä liikkeestä tahansa. Etu tarkoittaa verovapaata 100 euron korvausta kuukaudessa. Kun pyörä on maksettu, sen voi lunastaa omaksi edulliseen hintaan. Ja samoin kuin leasing-auton kohdalla, sen voi vaihtaa, kun se on tehnyt tehtävänsä.
Niclas Caldénin työmatka on kolme kilometriä ja reitillä on pyörätie aivan kotoa saakka työpaikalle asti. Mikäli hän haluaa jatkaa pyöräillen pohjoisen suuntaan Pietarsaarta kohti tai etelään Munsalan suuntaan, on ajettava maantietä pitkin.
– Erityisesti pohjoiseen on hengenvaarallista pyöräillä, siellä pyörätie olisi todellakin tarpeen. Uskon myös, että useammat pyöräilisivät Munsalasta kaupunkiin pän, jos reitillä olisi turvallisia pyöräteitä, hän sanoo.
Tällä hetkellä Prevexin työntekijöistä 16 on hankkinut polkupyörän työpaikan kautta. Kahvihuoneessa puhutaan paljon pyöristä, pyöräteistä ja varusteista. Camilla Vikman toivoo, että valtio jatkaa pyöräilyn tukemista ja useampia yrityksiä saataisiin kannustettua tukemaan kestävää pendelöintiä. Nykyisellään pyöräetu on verovapaa aina 1200 euroon saakka vuodessa.

×

Kennet Svanbäck uskoo joukkoliikenteeseen

Kuljettaja Lisbeth Vikström ajaa tottuneesti minibussin talliin IngSvanin varikolla Permolla. Bussi latautuu sillä aikaa, kun hän syö lounasta. Tällä hetkellä yhtiöllä on yksi sähköbussi, mutta vuonna 2030 kaikki kulkuneuvot kulkevat fossiilivapailla polttoaineilla.

Joukkoliikenne on tärkeä osa tulevaisuuden liikenneratkaisuja – myös maaseudulla. Siitä linja-autoyhtiö IngSvanin toimitusjohtaja Kennet Svanbäck on vakuuttunut.
– Jotta joukkoliikenne selviää hengissä, on kuitenkin voitava tarjota turvallista, saavutettavaa ja ennen kaikkea kestävää ja vastuullista liikennöintiä, joka lisäksi on tämän päivän linjoja huomattavasti yksilöllisemmin räätälöityä.
Viime ajat ovat liioittelematta olleet rankkoja Pohjanmaan suurimmalle linja-autoyhtiö IngSvanille. Uskoa tulevaisuuteen ei kuitenkaan puutu, päin vastoin.
– Vuonna 2030 meillä tulee täällä varikolla olemaan pitkä rivi latausasemia ja kaikki linja-automme kulkevat uudistuvilla tai fossiilivapailla polttoaineilla, sanoo Kennet Svanbäck.
Hän poimii esille yrityksen ympäristösuunnitelman ja selittää, ettei kyse oikeastaan ole valinnasta. Hänen mielestään keskustelu harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteestä tuntuu joskus vähän epäreilulta; tuntuu, että haja-asutusalueiden liikenne on lapsipuolen asemassa suurkaupunkien liikenteeseen nähden.
– Tosiasia kuitenkin on, että liikenne on asiakkaillemme ratkaisevan tärkeää. Heidän arkensa ei toimisi ilman bussilinjoja. Eikä kyse ole mistään pienistä määristä. IngSvalla on tällä hetkellä noin 3500 matkustajaa vuorokaudessa ja noin 90 linja-autoa, jotka liikennöivät eri linjoilla Kokkolasta pohjoisessa Kristiinankaupunkiin etelässä – suuri kalusto, joka perinteisesti on aiheuttanut koko joukon päästöjä. Mutta moni asia on jo muuttunut. Kolmasosa yrityksen linja-autoista kuuluu parhaaseen euroluokitukseen, mikä tarkoittaa, että päästöt ovat dieselmoottoreille pienimmät mahdolliset. Kun keskustaliikenteen Vippari seuraavan kerran kilpailutetaan, kestävyys tulee olemaan yksi ratkaisevista tekijöjistä. Osa yrityksen jo käynnissä olevaa kestävyys- ja vastuullisuustyötä on liikenteen reaaliaikainen seuraaminen ja sen optimoiminen matkustajamäärien perusteella.

Linja-autoala uskoo tällä hetkellä eniten sähköön, mutta myös vedystä ja kaasusta vaihtoehtoina keskustellaan. Kehitys edistyy nopeasti ja Kenneth Svanbäckin mukaan ratkaisu on siinä, että uskalletaan testata ja kokeilla. Emil Finne on palkattu IngSva E-buss -tytäryhtiöön seuraamaan alaa ja sen kehitystä, analysoimaan eri polttoaineita ja toivottavasti johdattamaan yhtiötä oikeaan suuntaan. Hallitsevaksi muodostuva polttoaine tarvitsee toimiakseen myös riittävän kattavan infrastruktuurin - strategisesti sijoitettuja lataus- tai tankkausasemia.

Kennet Svanbäckin visio on nykyaikainen, on demand -joukkoliikenne, jossa asiakas voi seurata linja-auton kulkua reaaliajassa ja suunnitella työmatkansa. Vähän kuin Vippari-liikenne, mutta vieläkin joustavampi versio.
– Tavoitteemme on, että kaikki voisivat liikkua alueella sujuvasti. Jos voit varata muutaman minuutin aikaikkunan työmatkaa varten, voit tilata bussikuljetuksen kotoa ovelle saakka, asuit sitten Bäckbyssä tai Majaniemessä. Kyse on myös imagosta ja henkilökohtaisesta taloudesta. Kuinka korkealle bensiinin hinta voi nousta ennen kuin alamme vakavissamme pohtia joukkoliikennettä vaihtoehtona? Toimivan joukkoliikenteen pitäisi myös olla kilpailuetu, kun puhumme muuttajien houkuttelemisesta seudulle.
IngSva osti ensimmäisen sähkölinja-autonsa syksyllä 2021. Sillä hoidetaan nykyisin Vippari-liikennettä ja junabussi-vuoroja Pedersöre-Pietarsaaren rautatieaseman ja keskustan välillä. Kuljettaja Lisbeth Vikström sanoo, että sillä ajaminen on vähän erilaista, mutta helppoa ja sujuvaa.
– Bussi on tietenkin erittäin hiljainen ja tuntuu vähän kuin istuisi junassa tai metrossa. Automaattinen jarrutus kaasupoljinta nostaessa on kätevä, hän sanoo.
Kuljettajan istuimen näytöstä hän seuraa lataustilannetta. Jotkut asiakkaat kysyvät uteliaina bussin toiminnasta. Tämän pikkubussin akun kapasiteetti on 115 kWh/400 V ja sen enimmäismatka on 250 kilometriä – mikä tällä hetkellä riittää hyvin Vippari-bussille, joka ajaa noin 150 kilometriä päivässä.
Seuraava testattava sähköbussi on täysikokoinen kiinalaisen valmistajan linja-auto. Vuosi 2030 on nopeasti käsillä. Jotta ainukainen minibussi saa seuraa useammista, tarvitaan rohkeita päätöksiä.
– Haaste on kova, mutta vaihtoehtoja ei ole. Polttomoottori on ollut vallitseva viimeiset sata vuotta, mutta nyt rakennamme seuraavien sadan vuoden polttoainetta, sanoo Kennet Svanbäck.

×

”Sähköautolla ajaminen on tapa vaikuttaa”

Anneli Svenfelt avaa Majaniemessä autotallin oven, ajaa auton sisään ja kiinnittää latauskaapelin. Hänelle sähköauto on ympäristöteko ja tietoinen valinta.
– Huomaan, että myös nuoret ovat alkaneet keskustella ympäristökysymyksistä ihan toisella tavalla.

Anneli Svenfeltillä on ollut sähköauto puoli vuotta ja hän on siihen tyytyväinen. Se on mukavuudeltaan täysin lyömätön, edullinen ajaa ja myös ympäristön kannalta hyväksi.
– Kesäaikaan lataaminen maksaa noin euron sadalta kilometriltä. Talvikeleillä se on tietysti vähän kalliimpaa, mutta silloinkaan ei noin kahta euroa enempää, hän sanoo.
Svenfeltin perhe on asennuttanut ylimääräisen sähkömittarin seuratakseen tarkasti lataamisen kustannuksia. Sähköautoon siirtyminen ei ole vaatinut muita muutoksia kuin sen, että auton muistaa kytkeä pistokkeeseen aina pysäköidessä.

Anneli työskentelee kansanopisto Kvarnenin keittiö- ja siivouspäällikkönä Kruunupyyssä, jonne työmatkan pituus on 16 kilometriä. Nykyisellään hän ei voi ladata autoa töissä, mikä ei kuitenkaan ole ongelma, koska välimatka on niin lyhyt. Kansanopisto on myös hiljattain käynnistänyt ympäristöhankkeen, jossa muun muassa asennetaan aurinkopaneeleja, jotta sähköautoa käyttäville henkilökunnan jäsenille voidaan tarjota ympäristöystävällinen ja ilmainen latausmahdollisuus. Ympäristöhankkeeseen kuuluu lisäksi jo nykyiseillään lähes olemattoman ruokahävikin vähentäminen, biojätteen kompostoinnin aloittaminen ja kaiken leivän leipominen itse, mikä pienentää kuljetusten tarvetta.
– Tällä hetkellä vain minulla ja yhdellä kollegalla on sähköauto, mutta meillä on niistä niin paljon hyvää sanottavaa, että uskon monen seuraavan esimerkkiämme. Monet ovat uteliaita ja kyselevät lataamisesta ja sen hinnasta. Muistutan myös usein, että uuden sähköauton ostaja saa 2000 euron hankintatuen valtiolta, eikä autoa juurikaan tarvi huoltaa.
Anneli on onnistunut vakuuttamaan isovenljensä, joka hänkin ajaa nykyisin sähköautoa.

Svenfeltejä on jo pitkään kiinnostanut perheen hiilijalanjälki ja he ovat miettineet, kuinka voisivat siihen vaikuttaa. Kesämökillä kaikki toimii aurinkopaneeleilla ja ensi kesänä mökille asennetaan myös pieni tuulivoimala. Kaikki jätteet lajitellaan ja Anneli on lopettanut kertakäyttöastioiden käytön. Lisäksi auto ladataan paikallisen sähköyhtiön vihreällä sähköllä.
– Kolme vuotta sitten ostimme ladattavan hybridiauton, joka oli itse asiassa vähän pettymys. Myyjä väitti, että pelkällä sähköllä voisi ajaa 50 kilometriä, mutta joka kerta kun käynnistin auton, myös polttomoottori käynnistyi muun muassa matkustamon lämmitystä varten.
Sähköautolla ajaminen tuntuu ympäristön kannalta paljon paremmalta. Ajomukavuus on myös parempi - tällä autolla on tosi hauska ajaa!

×

Pian pääset sähkölennolla Ruotsiin

Vuonna 2026 nousee ensimmäinen sähkölentokone ilmaan Kokkola-Pietarsaaren lentokentältä. Kohteena on Skellefteå ja tavoitteena täysin uusi, päästötön yhteys itä-länsi-suunnassa.

Päästöt nolla, kustannukset matalammat ja saavutettavuus parempi. Sähkölennolla on paljon etuja. Alan kehitys edistyy juuri nyt ennätysvauhtia ja Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä on yksi yhdeksästä lentokentästä, jotka ovat mukana sähkökentokoneita tulevaisuuden ratkaisuna tarkastelevassa esitutkimuksessa.
Vahvin kannustin ovat lentoliikenteen ympäristövaikutukset ja tarve vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Myös sellaiset tekijät kuten vahvojen kaupunkirakenteiden puute, pitkät välimatkat sekä heikot yhteydet itä-länsi-suunnassa puhuvat sen puolesta, että sähkölennot voivat olla avain alueen kehittämisessä.
– Seudulla on paljon potentiaalia ja meillä on mahdollisuudet ottaa sähkölennot ensimmäisinä käyttöön, paljolti Skellefteån kanssa tekemämme hyvän yhteistyön ansiosta.
Näin toteaa Stig-Göran Forsman, joka on Kruunupyyn Lentohallin toimitusjohtaja. Hänen tehtävänään on kehittää seudun lentoyhteyksiä. Tavatessamme terminaalissa hän on juuri saanut päätökseen kokouksen Finnavian kanssa.

Ideana on ensi kädessä kehittää on demand -liikennettä. Suunniteltu lentokonetyyppi voi kuljetttaa 19 matkustajaa ja sen enimmäismatka on 400 kilometriä. Se riittää Stig-Göran Forsmanin mukaan hyvin työmatkapendelöintin ja vapaa-ajan matkustukseen Merenkurkun alueella.
– Kestävissä ja houkuttelevissa yhteyksissä on kyse seudun tulevaisuudesta, investointien ja yritysten etabloitumisten mahdollistamisesta. Hyvien yhteyksien ansiosta on myös mahdollista asua ja työskennellä missä tahansa päin seutua, mikä pienentää seudulta poispäin suuntautuvan muuttoliikkeen riskiä. Itä-länsi-suunnassa kulkevan yhteyden peustamisen puolesta puhuvat myös historialliset ja kulttuuriset yhteytemme länteen, sanoo Stig-Göran Forsman.
Uusi sovellus, jossa on mahdollista suunnitella matkoja ja tarkastella mahdollisia lentoaikoja, on jo kehitetty. Ruotsin tuntureille suuntaava neljän hengen seurue voi tarkistaa vapaat paikat ja sopivat päivämäärät ja tehdä varauksen. Lentomatka Skellefteåån kestää noin 30 minuuttia. Tarkoitus on, että koko ketju on kestävä ja vastuullinen ja matkaan sisältyy taksi- tai joukkoliikenne kotiosoitteesta kohteeseen ja takaisin.

Kestävästä lentoliikenteestä puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Skellefteåta. Skellefteå Airport on yksi johtavista ruotsalaisista lentokentistä vastuullisuuden ja kestävyyden suhteen. Saatavilla on fossiilivapaata biolentopolttoainetta ja maan toistaiseksi vahvin sähkölentokonteiden latausinfrastruktuuri.
Ensimmäiset sähkölentokoneet ovat jo saapuneet Skellefteåån. Osana hanketta on käynnistetty myös oma lentokoulu, Green Flight Academy, ja ensimmäisiä koneita käytetään uusien sähkölentäjien koulutuksessa.
Tällä puolella Merenkurkkua Stig-Göran Forsman on valmis ottamaan sähkölennot vastaan. Kruunupyyn osalta tarvitaan joukko investointeja latauskapasiteettiin sekä tarvittavat luvat ennen kuin säännöllinen liikenne voi toteutua, mutta muuten esteitä ei ole. Hän haaveilee myös koulutusyhteistyöstä Green Flight Academyn, kansanopisto Kvarnenin ja paikallisen ilmailukerhon välillä.

Esitutkimuksessa FAIR, Finding Innovations to Accelerate Implementation of Electric Regional Aviation mukana olevat lentokentät ovat Vaasa, Kokkola-Pietarsaari, Seinäjoki, Uumaja, Skellefteå, Örnsköldsvik, Lycksele, Storuman ja Mo I Rana. Hanketta hallinnoi Merenkurkun neuvosto.

Tavoitteena on säännöllinen sähkölentoliikenne Merenkurkun alueella sekä alueen toimiminen sähkölentokoneiden koeympäristönä. Aloitteessa on kyse siitä, että sähkölento on yksinkertaisesti parempi ympäristön kannalta - ylläpitokulujen arvioidaan olevan 50 prosenttia pienemmät kuin perinteisten lentokoneiden ja polttoainekustannusten peräti 80 prosenttia pienemmät. Pienen 20 hengen sähkölentokoneen kustannukset matkustajaa kohti ovat samat kuin tavallisen 150 matkustajan koneen.

×

”Kaasuvaihtoehdosta puhutaan liian vähän”

Niclas Sjöskog kääntyy Kuusisaaren kohdalla, pysäköi tankkusasemalle ja muutaman minuutin päästä tankki on täynnä 97-prosenttista metaanikaasua. Hinnaksi tulee 37,70 euroa.

Maanviljelijä Niclas Sjöskog Purmolta on ajanut kaasuautolla pian jo seitsemän vuotta. Hänellä on VW Transporter, jota käytetään eniten maataloustöissä, mutta auto toimii mainiosti myös tyttären Ikea-matkoilla. Niclas Sjöskogille kyse on kahdesta asiasta: edullisesta ajamisesta ilman päästöjä.
– Tarvitsen maataloustöissä tilavan pakettiauton. Kun tuli aika vaihtaa vanha dieselautoni, kiinnostuin kaasuautoista. Suomessa ei ollut erityisen paljon valinnanvaraa, mutta Ruotsissa käytettyjen kaasuautojen markkinat ovat aivan toisenlaiset, muun muassa valtion niin kutsutuille ympäristöautoille myöntämien veronhuojennusten ansiosta.
Oikein tarkkaan katsoessa huomaa, että autoon on ollut teipattu Göteborgin kaupungin logo. Polttoaineesta kertoo ainoastaan Niclas Sjöskogin takaoveen liimaama tarra, jossa lukee Biokaasu.
– Ostaessani auton alueella oli vain yksi, Jepualla sijaitseva tankkausasema, minkä vuoksi asennutin ylimääräisen kaasusäiliön. Kaikki ylimääräiset kustannukset mukaan lukien tämä auto tuli kuitenkin halvemmaksi kuin vastaavan suomalaisen dieselauton hankkiminen, hän sanoo.
Kun Niclas Sjöskog tankkaa auton täyteen, kyse on 25 kilosta kaasua. 1,5 kiloa kaasua vastaa yhtä bensalitraa, mikä tarkoittaa, että kaasuauton ajaminen on huomattavasti bensiini- tai dieselautoa edullisempaa. Toimintasäde ei myöskään ole ongelma, ylimääräisen tankin ansiosta hän voi nyt ajaa yhdellä tankilla 600 km.
– Energian ja polttoaineen hinnannousun myötä ajattelumme muuttuu. Toivon, että useammat pitäisivät kaasua vaihtoehtona. Tällä hetkellä kaikki poliittinen huomio kiinnittyy ikävä kyllä täysin sähköön, mutta raskaan liikenteen kohdalla biokaasu on hyvä vaihtoehto. Kysymys kuuluu vain, kuinka saisimme useammat ymmärtämään tämän.

Niclas Sjöskog on perehtynyt asioihin. Hän kiinnostui biokaasusta jo 2000-luvun alussa, kun hän yhdessä muutaman muun maanviljelijän kanssa selvitti mahdollisuutta hyödyntää lantaa biokaasun tuottamiseen sähköntuotantoa varten. Hän kertoo Scanian kaasukäyttöisistä kuorma-autoista ja Valion biokaasuhankkeesta, jossa selvitetään tankkausverkoston rakentamisen mahdollisuuksia suuremmille tiloille. Valiolla on jo tällä hetkellä käytössä neljä kaasukäyttöistä rekkaa.
– Kaasun haaste on, että se vaatii suuria investointeja tankkausasemien rakentamiseen, minkä vuoksi asemia myös on niin vähän. Voisin periaatteessa käyttää oman maanviljelykseni orgaanista jätettä kaasun tuotantoon, mutta tekniikka, jota tarvitaan kaasun muuntamiseen käyttökelpoiseksi polttoaineeksi on aivan liian kallista.
Talous on tärkeää, mutta Niclas Sjöskog sanoo, että tuntuu myös hyvältä ajaa niin, ettei aiheuta haitallisia päästöjä:
– Biokaasussa on mahtavaa se, että kyse on hiilineutraalista polttoaineesta, jota valmistetaan muutoin jätteeksi päätyvistä raaka-aineista. Se tekee omalletunnolle hyvää.
Kiinnostus kaasuautoja kohtaan lisääntyy hitaasti mutta varmasti. Kun Niclas etsi kaasuautoa verkosta vuonna 2016, vaihtoehtoja oli neljä. Kun nyt katsastamme tilanteen suurimmilta käytettyjen autojen verkkosivuilta, valittavana on 283 autoa. Perheen toinen auto, dieselkäyttöinen henkilöauto, on pian vaihtovuorossa ja voi hyvinkin olla, että Sjöskogin perheeseen tulee toinenkin kaasuauto.
– Kaasuauton käyttö on alueella näppärää, kun Pietarsaaressa on tankkausmahdollisuus. Minulta kysytään edelleen useimmin sitä, missä voi tankata. Tietoa tarvitaan lisää.

×

Vähemmän päästöjä vesillä

Kun UPM:n uusi vihreä alus aloittaa liikennöinnin Merenkurkun alueella, se tarkoittaa herkälle meriympäristölle vähemmän päästöjä. Merikuljetukset ovat jo nyt kestävyysnäkökulmasta huippuluokkaa - ja yhä enemmän tavaroita kuljetetaan seudulta vesitse.

Merikuljetuksia pidetään jo nykyisin kestävimpänä kuljetusmuotona. 90 prosenttia rahdista Suomeen ja sieltä pois kulkee meritse, mutta meriliikenteen osuus kokonaispäästöistä on kuitenkin vain 2,6 prosenttia. Toisin sanoen: mitä enemmän kuljetetaan meritse, sitä parempi.
Pietarsaaren seudulla satama on tärkeä kuljetusketjujen lenkki ja yhä emmän tavaroita kulkeekin kaupungista meritse.
– Rahdin määrä on noussut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2021 käsilteltiin 1,5 tonnia tavaraa kaikkiaan 300 aluksesta. Meillä on kapasiteettia enempäänkin, sanoo toimitusjohtaja Juha Hakala.
Vaikka merenkulku ja satamat ovat jo nyt huippuluokkaa, Juha Hakalan mukaan monia asioita voidaan vielä parantaa ja satama pyrkii jatkuvasti vähentämään päästöjä. Ympäristöluvat ja sertifioinnit päivitetään säännöllisesti ja vaarallisten aineiden ja kemikaalien kuljetusten turvallisuuteen kiinnitetään runsaasti huomiota.

Suuri muutos parempaan suuntaan tapahtui keväällä 2022, kun UPM vaihtoi vanhat rahtialuksensa uusiin, nykyaikaisiin LNG-käyttöisiin aluksiin. UPM:n osuus tavaramäärästä on nykyisin kolme neljäsosaa ja se on siis sataman suurin asiakas, jolla on neljä omaa Pietarsaaresta liikennöivää alusta. LNG-käyttöisillä aluksilla ei ole käytännössä lainkaan rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja typpioksidien päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin perinteisten alusten. Vaikka LNG on toki fossiilinen polttoaine, parantuneen energiatehokkuuden ansiosta kasvihuonekaasujen päästöt pienenevät peräti 63 prosenttia. UPM:n mukaan LNG-käyttöisyys on pienentänyt hiilidioksidin päästöjä 25 prosentilla ja typpioksidin 85 prosentilla, kun taas rikkioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 99 prosenttia.

Pietarsaaren sataman kautta kulkevat tuotteet ovat ennen kaikkea selluloosaa, joka muodostaa kaksi kolmasosaa viennistä, mutta myös sahatavaraa ja paperia sekä tuontitavaraa kuten sementtiä ja lipeää. Juha Hakalan mukaan kappaletavaran, konttitavaran ja puutavaratuotteiden kuljetusmäärien kasvattamiselle on edellytyksiä. Wallenius SOL -varustamon Pietarsaaren kautta kulkeva reitti on esimerkki Eurooppaan johtavasta sujuvasta reitistä, jota käyttävät sekä BillerudKorsnäs ja Ekeri. BillerudKorsnäsille Ro-Ro-linjan käyttö tarkoittaa vuosittain noin 137 000 kilogramman hiilidioksidipäästön ympräristöhyötyä, kun tarpeettomat osuudet junalla ja autolla voidaan välttää. Ekerin laatu- ja ympäristöpäällikkö Daniel Asplund sanoo, että Pietarsaaresta kulkevalla linjalla on ollut kestävän kehityksen näkökulmasta suuri vaikutus. Perävaunut kuljetettiin aikaisemmin autoilla Eurooppaan, mutta hiilidioksidipäästöjä on tällä tavalla voitu vähentää tonnilla perävaunua kohti.
Wallenius SOL on liikennöinyt Pietarsaaressa vuodesta 2019. Kyse on viikoittaisesta Ro-Ro-palvelusta Pietarsaaren, Lyypekin, Zeebruggen ja Tilburyn välillä.
– Alus tulee laituriin perjantai-iltana, lastataan lauantaina ja maanantai-aamuna lasti voidaan purkaa Lyypekissä Saksassa, mistä se voi jatkaa edelleen matkaansa mantereen suuntaan, sanoo Juha Hakala.
Sataman kehittyminen edellyttää kuitenkin toimivia yhteyksiä. Juha Hakala on iloinen rautateillä ja pääteillä tehdyistä parannuksista, mutta sanoo, että edelleen on pullonkauloja hoidettavina.
– Meidän osaltamme tärkeimmät ovat kantatie 68, kasitie ja valtatie 19. Jotta toimintaa voidaan kehittää, tarvitaan sujuvat kuljetustiet satamaan ja sieltä pois. Fiskarsin sillan kunnostus on kaivattu hanke ja toivon, että kaksi muutakin vanhaa siltaa korjattaisiin.